Lakuboksi 2024 – Käsityöläisten työkaluja

Lakuboksin teema oli vanhat käsityöläisten työkalut

Saviniemen alueen kadut ovat saaneet suurelta osin nimensä siellä aikoinaan asuneen väestön mukaan. Suurimman ryhmän ovat muodostaneet työläiset, käsityöyrittäjät ja merenkulkijat.
Esittelemme muutamien käsityöläisten ammattikunnan työvälineitä ja niiden käyttötarkoituksen.

Marttilan Kiviteollisuus

Kivenhakkaajan piikki ja kivivasara

Haminan Saviniemessä sijaitsi Marttilan Kiviteollisuus Oy. 1900-luvulla he mainostivat valmistavansa mm. hautalaitteita yksinkertaisimmista aina kaikkein vaativimpiin saakka.

Teollisuusrakennusten lisäksi oli kapearaiteinen kenttärata. Lähelle tuli myös valtion leveäraiteinen rata. Saviniemen raiteilta lastattiin ne lukuisat kivijunat, jotka veivät panssariestekivet Kannaksen linnoitteisiin keväällä ja kesällä 1943. Nämä panssariestekivet otettiin valmiista Hamina–Taavetti puolustuslinjasta.
Vanhan ratapenkan paikalla olevan pyörätien nimi on nykyisin Kivipajankatu.

Syke O.y.

Voikirnu

Sotiten jälkeen Bärlundin taloon perustivat Kalervo Hauhio ja Oskar Syvänne puusepänliikkeen nimeltään Syke Oy. Oskar Syvänne oli varsinainen puuseppä sekä tynnyreiden, kiulujen ja muiden puuesineiden tekijä, Syke valmisti myös kirnuja. Kaarlo Syvänne teki Haminassa näitä kotitarvemyllyjä. Oskar Syvänne valmisti ETU-merkkisiä kiviparimyllyjä.
Puusepän työ oli tyypillisesti huonekalujen sekä koriste- ja käyttöesineiden rakentamista, korjaamista, muokkaamista ja entisöintiä.

Nahkuri Wilhelm Bärlund (1845-1909) perusti nahkaliikkeen v. 1874. Hän oli alansa ensimmäinen suomenkielinen yrittäjä Haminassa ja myös yksi ensimmäisistä kaupunginvaltuutetuista. Hänen poikansa, raatimies Hjalmar Bärlund, laajensi isänsä nahkaliikkeen tehtaaksi v. 1913 tunnuksena ”Pohjanahkaa 60 päivässä”. Nahkatehtaan toiminta päättyi 20.4.1926. Valjas- ja nahkaverstas sekä kauppa sijaitsivat Bärlundin piharakennuksessa – oli tiettävästi Haminan ensimmäinen kauppa.

Saviniemessä toimi myös nahkuri Nordström. Nordströmin palveluksessa oli nahkuri Aaro Hämäläinen, jonka Helvi-tyttärestä tuli tunnettu kirjailija. Nordströmin kuoleman jälkeen toimintaa jatkoi hänen leskensä.Tämän kuoltua Aaro Hämäläinen lähti töihin Helsinkiin ja perhe muutti Ahtolan saunataloon Isoympyräkadulle.

Narvirulla, kuva Portaan Nahkurinverstas

Räkkirauta

Nahkuri on nahan käsittelyn perinteinen käsityöammatti. Nahkurin työn eri vaiheiden kautta tulee nyljetystä raakanahasta nahas ja lopuksi eri tavoin viimeistelty nahka, jota käytetään esimerkiksi jalkineiden ja muiden nahkatuotteiden valmistukseen.
Nahan pintaa voitiin vielä viimeistellä tekemällä martiokuvioita erityisella narvirullalla tai korkkauslaudalla. Portaan verstaalla on säilynyt kaksi pientä, kaulimen näköistä metallista painavaa röpökuvioista narvirullaa.Korkkauslauta on puinen, hieman kaareva esine, joka yläosa on puuta ja alakosa korkkia. Nahan pintaa painelemalla saatiin aikaan hienostunut martiokuvio. Räkkirautaa käytettiin nahan sisäpintojen puhdistamiseen rasvajätteistä.