Veturitallien tarinaa

Veturitallin vanhin osa valmistui vuonna 1927

Haminan rata oli alun perin yksityinen rata, jonka rakentamisesta vastasi Järnvägsaktiebolaget Fredrikshamn -niminen rautatieyhtiö. Rata avattiin liikenteelle vuonna 1899, jolloin rataosuus erkani Kouvolan–Kotkan radalta Inkeroisten rautatieasemalla. Rata siirtyi valtion omistukseen vuonna 1916.  Vanhan Haminan radan varrelta löytyvät Hykkyrä, Sippu, Toukosuo, Liikkala, Metsäkylä, Klemola, Reitkalli, Tikkamäki, Kivelä, Hamina. Tämä rataosuus oli käytössä aina vuoteen 1984, jolloin Juurikorven ja Haminan välinen nk. JuHa-rata otettiin käyttöön. Henkilöliikenne Haminaan lopppui 1968.

Veturitalli kääntöpöytineen rakennettiin Ludviginkadun ja Mannerheimintien kulmaukseen v. 1927. Vanhaan talliin mahtui kaksi höyryveturia. Siellä ne huollettiin ja lämmitettiin valmiiksi ajoon.  50-luvulla rakennettiin veturitallin laajennusosa, kun höyryveturit korvattiin dieselvetureilla. Veturitallin uudella puolella yöpyivät henkilöjunat ”Motti” ja ”Lättähattu”.

Veturitallit Rautatienkadulta päin katsottuna. Kuva Jussi Hokkanen

Veturitallilla oli töissä veturimestari, tallimiehiä, huoltomiehiä ja siivooja. Tällaisia nimiä löytyy muistista kuin veturimestari Viljam Valtonen, tallimiehistä Erkki Saarinen, Oiva Tuomisalo, Reijo Laulajainen ja huoltomiehenä Kauko Railo. Laulajaisen vaimo piti paikat siistinä. Erikseen oli vaihdemies omassa pikku mökissään radan varressa.

Monet saviniemeläiset muistavat Mannerheiminitien ylikäytävän ja puomit, jotka laskettiin alas aina kun juna meni. Vaihdemies hoiti vaihdetöiden lisäksi puomimiehen työt. Käsin hän veivasi puomit alas ja ylös, toimi siis myös puomimiehenä.

Kun veturitallit  liikenteen loputtua jäivät tyhjilleen, ammattikoulu hyödynsi tiloja opetuskäytössä. Kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola laati diplomityönään vanhan veturitallin käyttö- ja kehittämissuunnitelman v. 1994.
Myöhemmin, kun veturitallin alue kaavoitettiin neljälle kerrostalolle, veturitalli purettiin vuoden 2009 loppupuolella. Purkamista edelsi vilkas keskustelu tallin säilyttämiseksi. Selvityksen mukaan alueella asusteli erittäin uhanalainen perhoslaji, marunakätkökääriäinen, ja sen elinoloja veturitallin purkaminen parantaisi. Nyt paikalla on kaksi veteraanitaloa.

Puukehyksinen lumiaura Etv-Rto 83 Haminan veturitallin ulkoraiteella v. 1980.

Lumiaura veturitallin vierellä. Kuva Jussi Hokkanen

Veturitalli oli melko surkeassa kunnossa oltuaan pitkään tyhjillään.  Kuva ennen purkamista v. 2009.

Jos pystyt korjaamaan tai täydentämään tietoja, kerro niistä tällä kommenttilomakkeella. Mielenkiintoista on saada tarinoita talteen.