Claës ”Reutsi” Cedercreutz (1.4.1917–2.7.1991) Sirkustirehtöörin urasta haaveilleesta Claës Cedercreutzista ei tullut tirehtööriä sirkukseen vaan sairaalaan. ”Reutsi” muistetaan Haminan sairaalan ylilääkärinä. Tohtoriksi hän väitteli 1952 hypnoosista ja oli eräs Suomen tunnetuimmista hypnoosin asiantuntijoista. Sirkuslaisten tempuista mielenkiintoisimmaksi kehittyi taikatemput. Jatkosodan aikana taikatempuilla lääkintäluutnantti Cedercreutz pyrki viihdyttämään JR4:n sotilaita Karhumäessä ja Syvärillä. Hänet tunnetaan myös Suomen ensimmäisen nuorisosirkuksen, Haminan Teinisirkuksen (v. 1973) perustajana.

Jari ”Jallu” Nenonen (27.6.1951) Muutama kuukausi Mannerheimin kuoleman jälkeen Saviniemeen Mannerheimintielle syntyi satamajätkän perheen esikoinen Jari. Se luulee olevansa uudelleensyntynyt Mannerheim, mutta ei olla huomaavinaan. Pojasta tuli kylähullu, joka karkotettiin Saviniemestä köyhyyden vuoksi 1973. Vaikka Jallun lakritsinmustasta sielusta ovat yrittäneet osansa ottaa Poitsila, Kolsila ja Madeira, niin Saviniemi ei lähde miehestä, vaikka mies lähtisi Saviniemestä. Ja terveiset; ei lakritsi nosta verenpainetta, Nenonen nostaa.

Martti ”Masa” Montonen (16.8.1923-24.6.2016) työskenteli A. Virolaisen ja sittemmin Hollming Oy:n telakalla puusepän verstaan ja höyläämön vastuunalaisena hoitajana Vuodet 1951-53 hän oli A. Ahlströmin telakalla viilarina ja työnjohtajana. Montonen toimi myös eläkkeelle jäämiseen asti Haminan kaupungin palveluksessa hoitaen monia eri tehtäviä. ”Masa” Montosen tunsivat haminalaiset monivuotisena markkinavoutina. Hän järjesti satoja kotiseutumatkoja luovutettuun Karjalaan. Entinen huippuhiihtäjä oli v. 1953 perustamassa Wanhat hiihtoveikot -yhdistystä. Masan lempilaji oli pesäpallo ja pesäpallon parissa Haminan Palloilijoissa hän oli monen toimen mies, mm. joukkueenjohtaja.